maanantai 30. toukokuuta 2011

Annica ja kahdeksikkonuttura

Annica

Ohjeet


Huom! Erikoisponnareita ei ole pakko tehdä. Voit tehdä myös neljä tavallista matalaa ponnaria samoille kohdille. (Tämän postauksen kampauksessa on vain hyödynnetty pohjalla ollutta kampausta, joka antaa kyllä lisävolyymia nutturalle.)


2. Nosta erikoisponnarit ylös kuvan mukaisesti. Pinnitä ne paikoilleen siltä matkalta, jossa hiusta on kieputettu ponnarin varteen.


3. Käsittele jokainen neljästä kantaponnarista erikseen. Eli ota käteesi vapaana oleva hiuslatva ja muotoile siitä kahdeksikko. Siis ensin teet alkupäästä silmukan, joka asettuu ylimmäiseksi. Sitten teet loppupäästä silmukan, joka asettuu alimmaiseksi. Kiinnitä pinneillä tai hengettömillä pinneillä. Voit vielä lopuksi venytellä ja töniä kahdeksikkoja parempiin asentoihin jos tarvetta on.

4. Koristele nuttura vaikkapa hengettömien päissä killuvilla helmillä.


5. Läpänkin voi koristella hengettömien päissä killuvilla helmillä. Voit taiteilla vaikka samanlaisen hienon helmimuodostelman kuin mitä kuvassa on. Upota hengetön kerrallaan hiuksiin ja helmi jää paistattelemaan päivää hiusten pinnalle. :)

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Annica ja rento kalanruotoletti oikealla puolella

Annica

Ohjeet

1. Tee jakaus tai jaottelu etuosan hiuksiin. Linkin takaa löytyy viisi ihanaa tapaa stailata etuosan hiukset (Annican etuosa tässä postauksessa on pidemmälle viety versio toka vikasta vaihtoehdosta)

2. Luo hiuksiin volyymia. a) lakkaamalla hiukset kauttaaltaan kevyen pidon lakalla. b) laittamalla volyymisuihketta tai -voidetta c) pitämällä jättitarrarullia d) tekemällä muotoiluraudalla laiskaa lainetta. Annicalle tehtiin juurikin laiskaa lainetta.

3. Annicalle muotoiltiin kuvanmukainen "läppä". Apuna käytettiin kampaa, painaumia jättämättömiä klipsejä ja lakkaa. Kun lakka oli kuivunut, klipsit otettiin pois. Lopuksi "läppä" harjattiin lopulliseen muotoonsa ja lakkaa lisättiin.

4. Tarvittaessa voit tupeerata kevyesti hiusten tyven kauttaaltaan. Siis myös etuosan hiukset, jos siltä tuntuu.

5. Tee kalanruotoletti. Rähjää sitä venyttelemällä ja nyppimällä. Kiinnitä hiuslenksulla. 


perjantai 27. toukokuuta 2011

Kuituhiusletti pantamaisena koristeena

Ei haittaa vaikka sinua ei olisi siunattu superpaksuilla hiuksilla. Irtoletin avulla saat näyttävän pannan,  joka vaikuttaa omista hiuksista tehdyltä.

Ohjeet

Tämä irtoletti on purettu kampauksesta ja siksi se on jo hieman siipeensä saanut. Seuraavaa käyttökertaa varten letin voi palmikoida uudelleen.

1. Ota kuituhiuspuntti. Älä irroita kumilenkkiä, joka jakaa tasamittaiset hiukset keskeltä kahteen yhtä pitkään osaan. 

2. Letitä kuituhiuspuntti aloittaen kumilenkin kohdalta. Eli kun roikutat hiuspunttia kuminauhasta niin roikkuvasta hiusmassasta tulee tehdä kolme yhtä paksua osiota. Niistä muodostat sitten letin, jonka latvaan pistät hiuslenksun. 

Vinkki: Jos haluat laihemman letin niin käytä vain osa puntin hiuksista.

Vinkki: Jos haluat pidemmän letin niin irrota kumilenkki ja aloita letittäminen jommasta kummasta äärilatvapäädystä. Molempiin päätyihin tulee pistää lenksut purkautumisen estämiseksi.

Tadaa! Olipas taas helppo ja nopea hiusvinkki! Ja lopputulos on IHANA!

3. Tee lyhyt sivujakaus. Tee kasvoille "läppä" etutukkamaisen alueen hiuksista. Suuntaa läpän takana olevat hiukset taakse. Voit kevyesti tupeerata ylähiukset, silloin irtoletti on helpompi kiinnittää tukevasti.

4. Aseta kuituhiuksista tehty irtoletti pantamaisesti omien hiustesi päälle. Kiinnitä se ensin koko mitalta muutamalla pinnillä. Tulita sitten niin paljon pinnejä että letti tuntuu tukevasti kiinnitetyltä. Pinnejä kannattaa laitella myös ristikkäin niin sitten letti ei ainakaan valu paikoiltaan. 

Huom! Ole tarkkana kun kiinnität letin päätyjä. Niitä ei voi kiinnittää ihan korvien taakse tai saat aikaiseksi hörökorvat. Voit vaikka pitää hiuksia matalalla ponnarilla ja sitten kiinnittää letin päätyineen. Päädyt kiinnitetään siis hiusrajalle. Vapauta ponnari, silloin aukinaisiksi jäävät hiukset peittävät alleen irtoletin päädyt. 

torstai 26. toukokuuta 2011

Leijonahurmaa! Ou jee!


Jääkiekon MM-kultamitalijuhlat Tampereella, wuhuu!

Maanantaina 23.5.2011 30 000 iloista ihmistä juhli Tampereen keskustorilla Suomen jääkiekon MM-kultaa. Tunnelma oli tiivis, mutta kaikilla oli hauskaa.

Kiekkofanin selässä lukee komea finaalipelin lopputulos: Suomi 6 - Ruotsi 1.

Illan esiintyjäkaarti

Illan esiintyjäkaarti: Pate Mustajärvi, Pantse Syrjä, Lovex, Dave Lindholm, "Tasavallan Presidentti" alias näyttelijä Lari Halme, Maamme-laulun esittäjät Ville Liimatainen ja Jonne Aaron sekä juontaja Sami Hintsanen. Suurin mielenkiinto kohdistui luonnollisesti Suomen MM-kultajoukkueen paikalla olleisiin edustajiin.

Me ollaan sankareita kaikki. Me ollaan leijonia kaikki. Me ollaan voittajia kaikki. On hienoa miten tavallinen kadunmies ja -nainen voi ottaa Suomen voiton omakseen ja tuulettaa oman Pojan kanssa.

Uusi Leijonalaulu mielessä

Olen rakentanut viime päivät omaa Leijonalaulua. Iltalehti pyysi ihmisiä lähettämään heille omia sanoituksia (melodia ajatuksiakin sai olla) ja tartuin haasteeseen. Tosin huomasin tänään myöhästyneeni, sillä Leijonalaulujen top kolme oli jo valittu. Voi kettusen kettu! Varsinaista deadlinea ei oltu annettu.

Faktahan on se, etten seuraa jääkiekkoa yhtään. Kultamatsin edistymistä tosin seurasin netin välityksellä. Olen niitä, joiden lätkäinnostus herää tasan silloin kun MM-kulta napsahtaa pöytään. Minun piti siis tehdä aika paljon taustatyötä raapiessani kiekkokansaan vetoavia sanoitusideoita kasaan. Luin tärkeimmät ja ajankohtaisimmat kiekkouutiset, kuuntelin YouTubesta vanhat jääkiekkobiisit ja Mertarannan selostuksia. Katselin myös pelien huippuhetkiä. Haastattelin jääkiekkofania, itseasiassa veljeäni. Sitten aloin kirjoittaa ylös iskeviä sanoja ja lauseita, joiden ympärille voisi rakentaa kokonaisen biisin. Osallistuin Tampereen Jello-juhliinkin suurelta osalta siksi, että pääsisin tunnelmaan ja leijonafanin pään sisälle.

Jäin vaiheeseen, jossa olisi pitänyt valita näkökulma. Kirjoittaako me-hengestä ja yhteisestä kultahurmiosta vai alleviivatako voittajan erinomaisuutta suhteessa vastustajiin? Rinnastaako MM-kulta omaan kultaan eli rakastettuun? Nostaako esiin pelien huippuhetkiä, -lausahduksia ja -pelaajia? Tehdäkö Leijona laulusta suomalaisuuden ja sisukkuuden ylistys? Saapi nähdä teenkö Jello-biisini valmiiksi, kun on tässä muutakin kiirusta ja se skaba nyt meni sivu suun.

Leijonakuvaa mä metsästän, tahdon saada hyvän!

Kello seitsemältä olin kaupungintalon edessä ja siitä etenin sisukkaasti kamerani kanssa kohti esiintymislavaa. Oli aika haastavaa metsästää tungoksessa kunnon kuvia. Piti mennä ihan äärivarpaisilleen kuin balettitanssija ja räpsäistä toivoen ettei otos tärähdä. Käsittääkseni sain ikuistettua Sami Lepistön tuuletuksen Pojan kanssa. No, eihän tuo ole vielä mitään. Eräs tyttö kotikyliltä julkaisi facebookissa yhteiskuvan hänestä ja Leppiksestä jatkoilla. Toiset meistä ovat todella armoitettuja! Vähänkö olen kade!


Leijonaa mä metsästän, tahdon saada Lepistön tai Ruudun tai Jaakolan tai...

Olen saanut sen käsityksen että ihmejunnu "ilmaveivi" Granlund ja voittoisa MM-kapteeni Koivu ovat naisten suosikkileijonat. Minun huomioni liimautui kylläkin maanantaina Sami Lepistöön. Voin ihan hyvin antaa MM-kisojen suurimmat sankarit muille ja keskittyä omaan Leppikseeni (ettehän pilaa fantasiaani kertomalla Samin mahdollisesta tyttöystävästä). Tänään kävin läpi koko joukkueen pelaajien kuvat ja huomasin että Leppis ja Ruutuhan ovat kuin kaksi marjaa. Älkää siis välittäkö jos väitän kuvanneeni toista ja kuvassa onkin se toinen marja. Niin tosiaan, halusin antaa kaikille pelaajille mahdollisuuden nousta seksisymbolikseni. Kuvittelin että yksi olisi selkeästi ylitse muiden, mutta huomasin lopulta kuolaavani puolta joukkuetta.

En voi lakata kysymästä itseltäni seuraavia kysymyksiä: Miksi en koskaan seuraa urheilu-uutisia? Miksi lehtien urheilusivut ovat minulle vain pesän sytykettä? Miksi käännän aina nopeasti kanavaa jos TV:stä tulee urheilua? Miksi käyn niin harvoin urheilutapahtumissa? Niin harvoin olen hyödyntänyt mahdollisuudet lepuuttaa silmiäni urheilumaailman hunkseissa. Tähän asiaan tulee kyllä muutos. Suomen jääkiekkomaajoukkue avasi silmäni. Urheilu ei ole epämielenkiintoista. Urheilussa oleellisinta on jumalaiset miesvartalot sekä nassut ja ehkä voittokin. Kiitoksia Leijonat, teidän ansiostanne rakastan jääkiekkoa! Olen ihan lätkässä Lepistöön...öö siis tarkoitan että olen lätkässä lätkään. :)

Jos siis voisin elää viime maantain uudestaan niin eläisin sen leijonan metsästyksen hengessä. Leiriytyisin puoli vuorokautta ennen h-hetkeä aivan esiintymislavan eteen, enkä antaisi sadesään haitata. Tekisin kaikkeni että "Leppis, tuletko miehekseni" -kyltti pysyisi kuivana. Kun kiekkoleijonat vihdoin saapuisivat hartaan odotuksen jälkeen, huutaisin teinityttöjen kuoron mukana: " Paidat pois! Paidat pois!". Ja jos jellot eivät suostuisi näyttämään rintakarvojaan, antaisin toisen vaihtoehdon huutaen: "Housut pois! Housut pois!". Ja MM-voitonjuhlan lopuksi menisin naimisiin Sami Lepistön kanssa remontin alla olevassa vanhassa kirkossa. Ja sitten me eläisimme elämämme onnellisina loppuun saakka. Sen pituinen se. :)

Ei, se en ollut minä joka piteli "Lätkävaimo matskuu" -kylttiä. Tai mistäs sen tietää. ;)

Saimme ottaa kuvan jonkun innokkaan lätkäfanin auton päällä.

Jatkot Joonaksen ja Rikhardin eli "Antti Pihlströmin"  kanssa

Juhlallisuuksien jälkeen tapasin äitini, joka otti päivän lookistani kuvat. Katselin hetken ympärilleni ja kun olin jo lähdössä kipsuttelemaan Pispalaan niin törmäsin veljeeni Rikhardiin ja hänen ystäväänsä Joonakseen. Lopulta päädyin hengailemaan pitkälle yöhön poikien kanssa. Ja kuvia tuli räpsittyä taas aika lailla. 

Oli aika mahtavaa kun tuntemattomat ihmiset halailivat toisiaan kultahuumassa. Sitä minä kutsun me-hengeksi! No ok ilta ei ollut ihan yhtä juhlaa sillä kaiken maailman pulsuista tuli meille maanvaiva. He suunnistivat silmät kiiluen poikien alkomahoolijuomapullon perässä anellen hörppyä.

Kaikkialta kuului: Det glider in, det glider in...Poika saunoo. Meidän Poika on tullut kotiin...Mikä sieltä tulee, sieltä tulee maali! Taivas varjele! Ihanaa Leijonat ihanaa! Juteltiin tsiljoonien ihmisten kanssa, eikä vähiten siksi että puolet sekoittivat pikkuveljeni Antti Pihlströmiin. Rikhard oli haluttua seuraa. Yhteiskuvia otettiin, nimmareita jaettiin. Itse lähdin suhteellisen aikaisin kotiin, mutta Pihlström kakkonen jäi vielä juhlimaan faniensa kanssa. :) No joo, kyllä ne ihmiset varmaan huomasivat että nyt ei ole ihan aito Antti kyseessä, mutta ajattelivat että meneehän tuo kopiokin paremman puutteessa. :)

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Kuituhius kuuluu joka tytön perustarpeisiin

Ostin tämän synteettisen kuituhiuspuntin kirpparilta eurolla.

Alkusanat:

Niin lyhyt kuin pitkähiuksisetkin voivat tehdä itselleen hienoja, isoja ja mielikuvituksellisia kampauksia synteettisestä kuituhiuksesta. Kuituhius voi olla valkkina piilossa omien hiusten sisällä tai koristeen ominaisuudessa esillä pintatukkana. Ensisijaisesti kannattaa hankkia mahdollisimman lähellä omaa väriä tai omaa pääväriä olevia kuituhiuksia. Piristettä tai isonkin kontrastin antavia värejä kannattaa hankkia. Synteettinen kuituhius on niin halpaa, että sitä voi hankkia surutta isot kasat. Isoja satseja ostaessa saa yleensä paljousalennusta. Tulen jossain vaiheessa esittelemään teille myös kuvin ja ohjein mitä kaikkea superhienoa synteettisestä kuituhiuksesta voi tehdä! Ou jee! :)

Synteettisestä kuituhiuksesta voi tehdä:

- Kiinteitä pikkulettejä omien hiusten lomaan, toki isojakin voi tehdä.
- Irtolettejä, irtopunoksia, irtonutturoita, irto-otsiksia, irtohiuspantoja. Nämä voivat olla kiinteitä rakennelmia, jotka kiinnitetään sellaisinaan omiin hiuksiin. Nämä voivat olla myös jokaisen kampauksen kohdalla erikseen rakennettavia osia.
- Hiusvalkkeja (esim muodoltaan puolipallo, munkki, banaani, kahdeksikko). Hiusvalkki on siis omien hiusten sisällä käytettävä kokoa, näköä ja muotoa antava täytepalanen.

Huom! Käyttöikä vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Aukinaisena käytetty hamppuuntunut matsku kelpaa enää lähinnä valkiksi. Kiinteiksi leteiksi tai nutturoiksi muovattuja muovikutreja voi käyttää aina ja aina, kunhan niitä välillä vähän siistii.

Synteettistä kuituhiusta on saatavilla:

- Esim itämaisissa kaupoissa. Hinta on noin n. 5-8 € / puntti
-  Monissa eri väreissä ja sävyissä. Puntit voivat olla yksivärisiä tai monivärisiä. Toki erivärisistä punteista voi tehdä mieleisensä sekoituksen. 
- Suorana, laineikkaana, kiharana, nuudelina.

Synteettisen kuituhiuksen ominaisuuksia:

- On muovia, ei voi siis kuumakäsitellä samalla tavalla kuin aitohiusta. Sulaa. 
- Ei voi värjätä.
- Takkuuntuu nopeasti ja helposti, eli avopidenteinä hyvin lyhytikäiset. 
- Pesu ei oikeastaan tarpeellista eikä myöskään suositeltavaa (paitsi kun kyseessä on kiinteät pikkuletit, mutta silloinkin tulisi pestä lähinnä päänahkaa ja hiuspituuksia lyhyeltä matkaa). Syntsyhiuksiin en käytä muotoilutuotteita, pinnit ja hiuslenksut rules!
- "Tyvestä latvaan" tasavahvaa.
- Kiilto on yleensä muovimainen ja epäluonnollinen. 

Huom! a) Yleensä kampauksissa pyritään yhtenäiseen kiiltoon. Eli siihen että kampaus on kauttaaltaan samalla tavalla mattaa tai kiiltelevää pinnaltaan. Nykykampauksissa kuitenkin usein näkee, että esim päänahan myötäiset hiukset ovat kiiltoisia ja ponnari on mattapintainen. b) Kun teet kampauksen vaikkapa omatukka- ja muovitukkaleteistä niin saat kivan vaihtelevaa epätasaista pintakiiltoa tai jopa kiillottomuutta.


Tältä synteettinen kuituhiuspuntti näyttää pakkauksestaan riisuttuna. Kun kumilenkin poistaa, käsiin jää  tasapitkän hiusnipun keskikohta.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Lookkini Leijonien kultajuhlissa Tampereella 23.5.2011

Hyvä Suomi! Hyvä Leijonat! Hyvä me!

Hiukset: Pohjalla isosti klipsipidenteitä. Jakaus ja viimeistelysuunnat kuvien mukaisesti. Päälliosa tupeerattu. Sivuhiukset kiedottu takana yhteen koristeellisesti ja pinnitetty paikoilleen. Kasvoja kehystämään jätetty aukinaista huitulaa.

Meikki: Tummat ja sumuiset kissansilmät, muutoin suhteellisen luonnollista värimaailmaa.

Kauluspaita: United Colors of Benetton, 2nd Hand 10 €

Tikattu nahkatakki: Rocawear, Miamista poistomyyntitukusta n. 60 €

Farkut: Lee, Noin 7v sitten Hesan Itäkeskuksen kauppakeskuksesta, en muista hintaa

Kuminauhavyö: ?, 2nd Hand 2 €

Kivi/Hopeakorvikset: Meksikosta matkamuistona, 20 €?

Kengät: Ecco, 2nd Hand 20 €

Mallikuvaus: Elu

Kuvakäsittely: Vivi

Pitkien hiusten lumovoimaa! Jiihaa!

Hiukseni näyttävät ihanan huolettomilta ja hetkessä viimeistellyiltä. Todellisuudessa niiden laittamiseen meni hetki jos toinenkin. Ah, miten kaunis ja vetävä lopputulos! :)

lauantai 21. toukokuuta 2011

Konserttitukkani: Isosti klipsipidenteitä

Olen taas mennyt olosuhteiden pakosta syvemmälle harrastuksessani valokuvata itse itseäni. Viritin isältä lainassa olevan kolmijalan kohdilleen ja napsin kuvat ajastuksella. Tarkennuksen kanssa oli hieman ongelmia.

Itsevarmuuden salaisuus: megatukka

Halusin näyttää upealta Tampere-talon torstaisessa klassisen musiikin konsertissa. Tunnen oloni kaikkein itsevarmimmaksi ja haluttavimmaksi paksussa ja pitkässä lisäketukassa. Tinttasin oman tukkani lomaan tummia 60-senttisiä ja hieman vaaleampia 45-senttisiä klipsipidenteitä. Pitkät tulivat niskaan ja lyhyet niiden ylle. Sitten kävin latvat läpi muotoiluraudalla saavuttaakseni hieman äksöniä ja häivyttääkseni eri pituisten ja sävyisten hiusten rajoja. Omassakin tukassani tyvi on latvoja tummempi. Häivytin tyvikasvua epämääräisellä jakauksella, tupeerasin päälliosaan korkeutta ja rakensin sivuläpän. 

Säästövinkkejä

Olen muuten askarrellut kaikki tämän postauksen pidenteet hiusnauhoista omilla pikku kätösilläni. Itse tehden säästin  isosti. Säästö se on isokin säästö! :) Ja pakko se on tähän jatkoksi vielä mainita, etten maksanut hiusnauhoistakaan paljoa mittään kun ostin ne Mexico Citystä. Ostakaa tekin siis matkoiltanne halvemmalla hinnalla niitä hyödykkeitä mitä muutenkin ostaisitte tai haluaisitte ostaa jos hinta olisi kohtuullisempi. Sanokaa ei kaiken maailman pilipalimatkamuistokrääsälle.

Viettelevä katse.

Viaton katse.

"Sumurajaukset" ja kissansilmämuoto tekevät sexyn katseen. Kulmiksia, poskia ja huulia väritin vain kevyesti niin silmät pääsivät oikein pomppaamaan esille. Eikä voi sanoa että näyttäisin meikkipytyltä vaikka ehostusta onkin aika runsaasti.