sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Liukuvärjäys Vivin hiuksissa

Minä, liukuvärjäys, puikkokiharat ja kierrätysmekko (8 € Fida).

Liukuvärjäyksen pauloissa

Kuten vakkarit tietävät, en juurikaan vaihtele hiusteni värimaailmaa. Olen ollut tyytyväinen täystummaan lettiini (3-0 1/2 + 3-66 1/2 + 6% Wella CT). Sen ylläpito on ollut niin helppoa. Sen kun vaan sutii itse tyvikasvun umpeen sitten kun se alkaa häiritsemään.

En ole kokenut minkäänlaista tarvetta tai himotusta tehdä värimuutosta. Kunnes sitten humalluin toinen toistaan ihanammista muodikkaista liukuvärjäyksistä. Ne ovat hyviä hetkiä kun tulee innostuspiikki oman alan jutuista. Mielessäni takoi vain yksi ajatus: Mun täytyy saada liukuvärjäys, ihu hihu hihu hii! :)

Päädyin tekemään toteutuksen omilla pikku kätösilläni kolmesta syystä. Ensinnäkin halusin välttyä maksamasta maltaita. Toisekseen halusin varmistua että värjäyksessä on siisti sävyliukuma eikä vain kaksi eriväristä aluetta. Eli ei mitään dipattua latvaa, joka rajautuu epäsiististi valtahiuksiin. Kolmannekseen halusin säästää hiusteni kuntoa. Se on sellaista että kun vaalennusaineella pelataan niin en halua lilluttaa tukkaani siinä tarpeettomasti hetkeäkään.

Yläkuvassa minulla on puikkokiharat. Taustalla näkyy vanhempieni leivinuuni ja leipälapioita, tosin tuo yksi näyttää enempi airolta. Kuva on otettu viime maanantaina kun olin menossa Aitoon Kirkastusjuhlille kuulemaan mm Neljää Ruusua, Jukka Poikaa ja Apulantaa.

Alakuvassa olen Pyynikin urheilukentällä kahvipussiasussani. Minä ja tyttökamuni (ottamassa kuvaa) halusimme vähän repäistä ja perustimme Zumbaduon nimeltä Juhlamokat. No, se on pitkä tarina, mutta oli hauska tehdä jotain ihan pöhköä ja päivämme oli kyllä ikimuistoinen.

Kuvassa hiukseni ovat suorat ja värjäyksen pehmeä sävyliukuma näkyy hyvin. Sanoisin että kesäinen värjäys noin muutoin tummanpuhuvalle hiuskuontalolle. Ja mikä parasta tämä värjäys ei tyvikasvun myötä huonone. Sen kun vaan jatkossa muuraa juurikasvun umpeen ja antaa latvan elää omaa elämäänsä. Tosin itse varmaankin päädyn liukuvärjäämään entistä laajemman alueen ja kasvattamaan väriliukumakontrastia.

Vinkki: Kahvipussiasu vetää nuoria miehiä puoleensa kuin kärpäspaperi itikoita. :)

2 kommenttia:

  1. Hei. Saisiko hieman kommenttia miten hiukset käytännössä on tehty :) tosi kivat !

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon! Käytännössä tein vaalennusseoksen (blondarijauhetta ja 6%:sta hapetetta) jota sudin hiuksiini seuraavalla tavalla:

    1. Hiukseni olivat kerrostetut ja latvoista reippaasti vuollut.
    2. Jaoin hiukset neljään osaan. Ensin tein keskipääjakauksen otsalta niskaan. Sitten vaakasuoran jaon pään leveimmän kohdan tuntumaan.
    3. Käsittelin ensin niskan kaksi osiota. Toin ne rintani päälle, että näin ne peilistä. Minulla oli muovinen paksu kappa päällä ja pidin päätä paikallaan ja suorassa vaalennusmassan levityksen aikana.
    4. Sudin latvasta noin 5cm pituisen kaistaleen, annoin vaikuttaa 5min.
    5. Sudin äskeisen alueen rajapyykiltä ylöspäin noin 5cm alueen ja annoin vaikuttaa noin 5min ja sitten tein samalla tyylillä vielä yhden noin 5cm pitkän alueen. Välillä kampailin alueita, varsinkin viimeistä aluetta, koska en halunnut töksöpöksörajaa käsittelemättömän ja käsitellyn tukan välille.
    6. Sitten käsittelin päälaen kaksi aluetta. Niissä ei kauheasti ollut tekemistä, koska ne olivat niin lyhyitä ja latvasta ohennettuja hiuksia niin niille riitti pieni latvan dippaus ja yhteenkampaaminen kahden alemman alueen hiusten kanssa. Mutta jos hiuksia on paksulti ja pitkälti myös yläkerrassa niin sitten kannattaa noudattaa samaa idistä kuin mitä tein alakerran hiusten kanssa.

    Jos ei halua miettiä, eikä säätää niin on olemassa myös helppo tie. Tosin liukuma ei tule olemaan niin liukuva. Eli päälaen hiukset ponnarille ja niskan hiukset ponnarille. Sitten dippaus vaalennuskuppiin ja vaalennusmassan hieromista ja kampaamista halutulle mitalle.

    VastaaPoista