Ohjeet
1. Palauta mieleesi tavallisen letin teko. Tee kevyesti kosteisiin hiuksiin tasaisin välimatkoin pikkulettejä. Koita tehdä niistä suunnilleen yhtä paksuja. Kiinnitä kumilenksuilla. Villalankakin käy jos haluat säästää hiustesi kuntoa.
Vinkki: Voit laittaa letityksen pohjalle vaikkapa kampausnestettä. Pikkulettikihara pysyy kylläkin yleensä hyvin ilman muotoilutuotteita.
Vinkki: Mitä enemmän teet pikkulettejä sitä lammasmaisemman pörröpään saat. Mitä vähemmän teet pikkulettejä sitä volyymittomamman ja löysemmän lettikiharan saat.
Vinkkirypäs: Pikkuletit voi laittaa esim juuri pestyihin vielä hieman kosteisiin hiuksiin. Pidä huoli että letittämättömät hiukset eivät ehdi kuivahtaa sillä välin kun letität (niitä voi pitää nipussa tai klipsattuna nyttyrälle). Suihkepullolla voi tarvittaessa supsuttaa lisäkosteutta. Liian märkänä letitetyt hiukset kestävät ikuisuuden kuivua. Täysin kuiviin hiuksiinkin tehdyistä leteistä tulee yleensä ok kiharaa varsinkin jos letit ovat aivan laihoja pikku luikeroita.
Vinkkirypäs: Pikkuletit kannattaa tehdä ennen nukkumaanmenoa. Yöllä ne kuivuvat näppärästi itsekseen ja aamulla niistä saa nopeasti hiusviimeistelyn aikaiseksi. Voit myös viilettää pikkuletit päässä (ja pistää niiden kaveriksi vaikkapa pitsipipon) päivän pari ja hyödyntää ne sitten vasta lettikiharoina.
Huom! Kuvien ositukset eivät ole mitään primus maximus -osituksia. Tein vain nopeasti pikkulettejä pään täyteen. On hyvä jos letit asettuvat tiiliskiviaita tyyppisesti eli lomittain. Silloin kiharalopputuloskin on kauniimpi eli ositusjakaukset eivät irvistele vilautellen päänahkaa.
2. Avaa pikkuletit. Möyhäise lettikiharat läpi sormin niin ositusjakaukset lakkaavat näkymästä. Määritä jakauksen paikka.
3. Käännä suorana sojottavat latvat sisäänpäin vaikkapa minimuotoiluraudalla. Kiertoliike ranteessa muistuttaa moottoripyörällä kaasuttamista.
(4.) Voit tupeerata päälliosan tyven. Tupeeraus on paikallaan varsinkin silloin jos lettikiharasi eivät nouse tyvestä vaan mataavat pitkin päänahkaa. Kuvan tukkaa ei ole tupeerattu.
Ps. Bloggaaja onnistui kadottamaan koneeltaan varsinaiset lopputuloskuvat. :( Normaalistihan ne löytyisivät roskakorista, jonka olen siirtänyt jonnekin mysteerisijaintiin. Ei löydy. Liitän kuvat tänne sitten jos löydän ne. Onneksi lettikiharatekstuuri näkyy kuitenkin jo vaihekuvassa.
Pss. Yksi lukija kyseli helppojen kesäkampauksien perään. Pikkuletit tai pikkulettikiharat ovat hyviä kesällä koska:
- Muotoilutuotteita ei välttämättä tarvita.
- Yhdellä laittamisella voi viilettää useamman päivän. Ensin voi hyödyntää pikkulettityylin ja sitten lettikiharatyylin. Pikkuleteillä voi mennä järveen uimaan. Eli näppärä "vesikampaus".
- Pikkuleteillä hiukset rasvoittuvat hitaammin kuin aukinaisina. / Lettikihara nostaa hiusta tyvestä, jolloin hiukset rasvoittuvat hitaammin kuin aukinaisina.
Näppärä kampaus! Ja tuo lopputulos on kyllä niin nätti, vaikka nyt ei ole kuin tuo yksi kuva. :)
VastaaPoistaEli siis etuhiusten kanssa toimit niin että letitit sen vastakkaiseen suuntaan mitä se lopuksi tuli olemaan? Kuvista näyttää että olet letittänyt sen vasemmalle ja avattuasi huitaissut oikealle.
Ja hyvä tietää tuo tiiliskivi temppu. Ei sitten mee kova työ hukkaan irvistelyjen takia.
Kiitos mukavasta palautteesta!
VastaaPoistaPitipä oikein tarkistaa kuvasta. Eli juu, letitin etutukan kahdessa osiossa suunnaten ne oikealla puolelle (oma oikeani). Sitten hutaisin etutukan niin että osa jäi oikealle puolelle ja osa siirrettiin vasemmalle puolelle (oma vasen).
Alkuperäisen osituksenhan voisi tehdä niin, että lopullinen jakauksen paikka olisi jo siinä huomioitu. Mutta näin toimien jakauksen ympäristön hiukset jäävät monasti turhan litteiksi. Mutta tekemällä jakauksen kuten minä tein, eli halkomalla läpi kantaosioiden,saa jo volyymikkaamman jakauksen ympäristön. (Muitakin tapoja löytyy).
Juu, tiiliskivitemppu on hyvä kikka kaikissa rullauksissa ja lettikiharoiden tekemisessä. :)